Are 90 vuotta haastattelut

 

 

VANHAT ARELAISET MUISTELEVAT   90 VUOTTA (18.9.2014) TÄYTTÄVÄÄ AREA JA AIKAANSA AREN PALVELUKSESSA

 

Joukko Vanhoja Arelaisia kokoontui 3.9.2014 muistelemaan tuloaan Aren palvelukseen sekä Arella olo vuosiaan. Are Oy lukeutui Jyväskylän suurimpiin työanantajiin.  Seuraavat haastattelut on koottu tilaisuudesta.  

Taito Lampinen

Taito Lampinen toimi sodan päätyttyä Turussa  liikevaihtoverotarkastajana.

Perhe asui Lahdessa, koska Turusta ei saanut asuntoa. Välinkulku oli väsyttävää, sillä silloin töitä tehtiin kuutena päivänä viikossa. 

Näin 1951 Uudessa Suomessa ilmoituksen, että Are Oy Jyväskylässä etsii konttoripäällikköä. Tarkistin mikä firma Are on ja selvisi, että firma oli perustettu 1924.  Hain paikkaa ja sain kutsun haastatteluun, jossa minua haastattelivat Kalle Heinonen ja Kalervo Ansio. Tulin valituksi ja niin alkoi 32,5 vuotta kestänyt työurani Aren palveluksessa, josta jäin eläkkeelle 1983 toimittuani viimeiset vuodet toimitusjohtajana.

Aren päärakennus oli valmistunut 1938  ja auto-osasto oli merkittävä osasto, jossa oli mm. Citroen-huoltokorjaamo ja jossa kunnostettiin uusia, merikuljetuksessa vaurioituneita  ko. merkin kuorma-autoja  sekä sodasta palanneita  ajoneuvoja, jotka niinikään kunnostettiin siviilikäyttöön kuljetustehtäviin. Lisäksi oli sähkötarvikeosasto, jossa myytiin myös valaisimia.  Sähköurakointia aloitettiin voimakkaasti rakentamaan ja kehittämään Toivo Nurmesniemen johdolla. Henkilökuntaa oli tuolloin 100 paikkeilla. Konttori sijaitsi tullessani 1-kerroksessa.Sodanjälkeisenä aikana henkilöautoja jouduttiin jonottamaan, joten Pauli Immonen oli pahassa puristuksessa autoa jonottavien asiakkaiden palvelemisessa tasapuolisesti. 1950 luvulla Area kohtasi kaksi kertaa tulipalo, josta seuraava tarina. Tulipalon sammutustyötä oli seuraamassa runsas joukko uteliasta yleisöä , Kalle Heinonen saapui myös paikalle ja häntä oltiin häätämässä sivummalle ja tiedusteltiin, mitä hän siellä kurkisteli, johon Kalle Heinonen vastasi, että palava talo sattuu olevan hänen talo !  1951 Aren ympäristössä oli puutaloja ja sisäpihalla kolmikerroksinen talo ja puutalo, jossa asui Aren henkilökuntaa. Arehan omisti myös Kalevankadun  toisella puolella olevan tontin, jossa oli puutalojen purkamisen jälkeen parkkipaikka jossa säilytettiin myös uusia autoja, Puistokadulla oli pensaskuja Taulumäelle ja Puistokadun kansakoulu.

Ensio Puttonen

Ensio Puttonen oli Kankaan tehtaan varastossa töissä nuorena poikana  sota-aikana ja 1944 hänen setänsä varaosapäällikkö Väinö ”Väpä” Puttonen houkutteli Ension töihin Aren autokorjaamolle oppipojaksi koneistamoon. Töitä oli niin paljon, että niitä tehtiin kahdessa vuorossa, Ensio teki nuoresta iästään johtuen vain päivävuoroa.

Siihen aikaan Karjalan Puku toimi Aren neljännessä kerroksessa.

Ensio palveli 41 vuotta koneistamossa. Puttosen sukua oli enemmänkin Aren palveluksessa, täti oli pääkassanhoitaja ja sedät Vipa autokorjaamolla siivoojana ja Toivo oli sähkömiehenä. Vipa oli oikea persoona, josta on säilynyt lukuisia tarinoita kuten seuraavakin Vipa soitti veljelleen seuraavasti:” Onko Väpä, täällä Vipa vippaa satanen.”

Vieno Utter

Vieno Utter tuli Aren palvelukseen 1954 asiatytöksi lehti-ilmoituksen perusteella hakijoita oli kahdeksantoista.  Oltuaan noin vuoden Aren palveluksessa hän sattui samaan hissiin konttoripäällikkö Taito Lampisen kanssa joka kertoi kuulleensa, että Vienolla on polkupyörä ja Vieno ajaa sillä Aren asioita.

Taito Lampinen ehdotti, että Are maksaa pyörän, johon Vieno vastavuoroisesti tiedusteli Lampiselta, että jos hän ostaa auton, niin maksaako Are senkin?

Vieno aloitti asiatyttönä, mutta kuten Arella oli tapana Vienokin siirtyi kokemuksen karttuessa vaativimpiin tehtäviin mm. laskutuksen esimieheksi. Vieno palveli Area 38 vuotta aina sairauseläkkeelle jäämiseen saakka. Arella oli tapana palkita 30-vuoden palveluksesta kultakellolla ja Vienon kellon numero on 63.

Pekka Kantala

Pekka Kantalasta tuli Arelainen 1961 ensin asiapojaksi, josta siirtyi varaosamyyjäksi ja aikanaan Aren ja Fordin kouluttamana varaosapäälliköksi. Auto-Arella oli kolme huoltoasemaa, Keuruulla, Karstulassa ja Mäntässä.  Uudenvuoden aatot kuluivat useasti niiden inventaariota tehden.  Pekka painottaa myös Aressa vallinnutta hyvää henkeä ja toisten kunnioitusta.  Yhteishenkeä nostatti myös urheilu, oli puulaakiurheilua, pöytätennistä, jalkapalloa, hiihtokilpailuja, keilailua ja ammuntaa ym.urheilutoimintaa.

Olli Moilanen

Olli Moilanen tuli vakituiseksi Aren autokorjaamoon valmistuttuaan 1963.

Aren autokorjaamo oli maamme kolmen suurimman  joukossa ja asentajia oli toistasataa.  Korjaamot toimivat neljässä kerroksessa.  Kuorma-auto-korjaamo oli neljännessä kerroksessa ja autohissin käyttö oli suurten kuorma-autojen osalta hankalaa. Kussakin kerroksessa oli 25 asentajaa  ja yksi pomo, katutasossa oli lisäksi pikakorjaamo.

Ollin aikana rakennettiin Arelan kiinteistö, jonka korjaamotoiminnan suunnittelussa ja kehittelyssä Olli oli tiiviisti mukana . Korjaamotoiminnat siirtyivät Arelaan Ollin toimiessa  korjaamopäällikkönä. Toimintaan tuli mukaan Jyväskylän Liikenteen tiimoilta myös linja-autojen korjaukset.

Henry Hannula

Henry Hannula tuli Aren urakointiosaston palvelukseen 1977 lehti-ilmoituksen kautta. Areen haettiin tarjouslaskennan suunnitteluinsinööriä. Henry asui Keravalla ja oli kotoisin pohjanmaalta, joten Jyväskylä oli sopivalla paikalla.  Haastattelun suoritti Markku Auvinen ja myöhemmin paikalle saapunut Timo Haapajärvi tiedusteli, mistä päin Henry oli kotoisin ja kuultuaan, että Alajärveltä, niin Timo vastasi, että  hän on kotoisin Kauhavalta ja tervetuloa taloon ! Aren sähköurakoinnissa työskenteli useita pohjanmaalta kotoisin olevia, joten vitsailtiinkin, että toiset lähtivät aikoinaan Ameriikkaan ja nykyisin sähköinsinööriksi valmistuneet pyrkivät töihin Arelle. Henry on työskennellyt suurimman osan ulkomaan toiminnoissa. Arella on ollut n. 400 ulkomaanprojektia. Esimerkiksi  Saudi-Arabiassa, Libyassa,  Irakissa (Bagdadin konfrenssipalatsi), Venäjällä, jossa kaukasin Neuvostoliiton aikaan oli Sahalinin saarella. Euroopassa,  Saksassa, Ruotsissa ja Norjassa. Brasiliassa, Liberiassa, Somaliassa, Sri Lankassa ja jopa Burmassa.

Aikoinaan 80-luvulla ei ollut vielä kännyköitä ja tilannetta kuvannee seuraava tapahtuma, kun Arelainen Risto Myllyniemi lähti asennushommiin Saudi-Arabiaan ja lentokentällä piti olla vastaanottaja, mutta, kun lento oli myöhässä ja vastaanottaja lähtenyt pois, niin Risto aikansa pähkäiltyään suunnisti hotelliin ja lähetti postikortin Aren sikäläiseen toimistoon, jolla oli postilaatikko-osoite ja kertoi saapumisestaan ja jäi odottelemaan hotelliinsa, kunnes Aren miehet tulivat häntä hakemaan ja mikä huvittavinta, niin Aren toimisto oli n. 200 m päässä Riston hotellista.

Pekka Raudasoja

Pekka Raudasoja  oli Helsinkiläisessä firmassa myymässä komponentteja, josta tuli Aren elektroniikkaosastolle 80-luvulla, hänet pestasi Eero Hilden.. Osasto sijaitsi 2-kerroksessa. Komponettien lisäksi myyntiin tulivat ammattilaisten videokamerat  ja videolaitteet, joita Pekka myi Eero Hildenin kanssa. Sitten tulivat ensinmäiset Arppi-puhelimia, joita oli aluksi vain muutama mallikappale hyllyssä. Pekan autoon asennettiin ko. puhelin esittelytoimintaa varten ja sekös herätti hieman närää, kun puhelimia ei ollut vielä pomojenkaan autoissa !

Viestintälaitteiden myynti alkoi lisääntyä, alkoi tulla ensimmäisiä ns. kannettavia puhelimia, joita asennettiin autoihin. Osasto muutti Arelan valmistuttua sähkötukun yläkertaan, äänentoistolaitteet, puhelimet ym. olivat tuotevalikoimassa.Sittemmin Pekka siirtyi Midare Oy:n osakkaaksi, jossa toimii edelleen hallituksen puheenjohtajana. 

Risto Väänänen

Risto Väänänen asui lapsuutensa Aren  ”varjossa” eli pihassa olevassa rakennuksessa, Riston isä Urho oli pitkänlinjan Arelaisia. Joten oli luontevaa, että kun tuli työhön lähdön aika, niin Risto meni isänsä vihjeestä johtuen Allan Siemssenin puheille, että olisiko mahdollisuutta päästä töihin ja pääsihän Risto,työtehtävinään myydä radioita ja televisioita. Armeijan käytyään Risto siirtyi autopuolelle automyyjäksi, jossa hän työskenteli ”vanhan ” Aren loppuun saakka.  Muistoista nousee esiin kommellus, kun uusi työkaveri alkoi myydä kauppaneuvos Kalle Heinoselle autoa, kun ei tunnistanut miestä. Toiset työkaverit yrittävät näyttää toimiston ikkunasta merkkejä, että lopeta, lopeta.  Kauppaneuvos oli juonessa mukana esiintyen asiakkaana ja kertoi lopulta kuka hän on.

Arella oli ”hauskoja” sukunimiä, joista seuraava juttu:  asiakas soitti ja puhelimeen vastattiin Koskenkorvan puhelimessa Humala, hetkinen yhdistän puhelun Känniselle.  Asiakas suuttui ja löi luurin korvaan !

 Yhteistä kaikille muistelutilaisuuteen saapuneille oli hyvät ja lämpimät muistot sekä yhteenkuuluvuus ”porukkaan”. Jos voi sanoa, niin kaikki Arelaiset olivat todella yhtä suurta perhettä, joka jakoi toistensa ilot ja surut ja siellä osattiin antaa toiselle sitä tänä päivänä peräänkuulutettua vertaistukea ! 

Tekstit Marjatta Puumalainen ja Veikko Sahikallio.  Kuvat Veikko Sahikallio.

Ja tarina Aresta jatkuu … 

Kirjoittaja Jaana Åberg, viestintäsuunnittelija, Are Oy, puh. 040 300 5994, jaana.aberg@are.fi

 

Are osaksi Onvest-perheyritystä

Erilaisten omistusjärjestelyjen jälkeen Aren sähköliiketoiminta siirtyi osaksi toista perinteikästä perheyhtiötä, Onninen-konsernia. Liikemies Alfred Onninen oli perustanut putkiasennusliikkeen vuonna 1913 Turkuun, ja yritys oli kasvanut maanlaajuiseksi talotekniikan asennus- ja tukkuliikkeeksi. 1990-luvun lopulla muodostettiin Onvest-konserni sekä eriytettiin toiminnat selkeästi: kaikki asennus- ja huoltotyöt keskitettiin Are-nimen alle ja tukkukauppa Onniseen. Onvest-konsernin johdossa on nyt vuorineuvos Maarit Toivanen-Koivisto, joka on perheyrityksen neljättä polvea.

Are on jatkanut toimintansa kehittämistä 2000-luvulla. Talotekniikan urakoinnista ja huollosta Are on laajentanut sekä talotekniikan ylläpitoon että korjausrakentamiseen. Kansainvälisessä toiminnassa on siirrytty projektiviennistä paikalliseen toimintaan tytäryhtiö ZAO Are Sankt Petersburgin kautta.

Are kasvoi Suomen suurimmaksi kesällä 2014

Are Oy elää juuri nyt poikkeuksellisen voimakasta kehittämisen vaihetta, sillä yritys osti kesäkuussa 2014 itseään suuremman kilpailijan, Lemminkäinen Talotekniikka Oy:n. Henkilöstömäärä yli kaksinkertaistui, ja noin 2 800 työntekijällään Are-konserni on nyt suurin talotekniikka-alan yritys Suomessa sekä erittäin merkittävä työllistäjä. Arella on toimintaa 26 paikkakunnalla ympäri Suomen.

Jyväskylän alueella Are on erittäin merkittävä toimija kaikilla talotekniikan osa-alueilla. Keski-Suomessa ovat myös kiinteistöjen rakentajat ja omistajat hyvin kehittämishenkisiä erityisesti energiatehokkuuden ja kiinteistöautomaation suhteen. Esimerkiksi Are Sensus® -matalaenergiajärjestelmiä on käytössä useissa kohteissa, mm. Technopoliksen Innova4-kiinteistössä yhdistettynä geoenergiaan. Myös Jyväskylän yliopiston Ruusupuiston oppimiskeskukseen tulee matalaenergiakeskus. Asiakkaiden halu löytää parhaita ratkaisuja on mahdollistanut sen, että Jyväskylän Aressa elää erityinen into olla talotekniikan kehityksen kärjessä.

Vas. Tuomas Hokkanen, Kari Korhonen ja Markus Hämäläinen.
Uusi teema.