Huuliharppu sodassa

Keskisuomalainen 

23.4.2013

Muistokirjoitus 18.2.2018

Pentti Varkila on poissa.

Perinteisen huuliharpun soiton isä-hahmo Pentti Varkila kuoli äkillisesti 17.01.2018 kotonaan Lievestuoreella sairaskohtauksen seurauksena.  Pentti oli vahvasti monessa mukana. Hän toimi kansaivälisen huuliharppuorganisaation IHO:n presidenttinä lähes 15 vuotta. Pentti oli myös yksi niitä henkilöitä jotka 1962 perustivat K-S: Kansanmusiikkiyhdistyksen ja oli nyt viimeinen tuosta porukasta, -muut ovat kuolleet jo aikaisemmin. 1990 luvulla nimitettiin ansioituneita jäseniämme K-S:n pelimannimestareiksi, ja Pentti sai nimityksen ensimmäisten joukossa. Vuonna 2008 olimme Pentin kanssa Kiinassa Aasian huuliharppu vestareilla esiintyjinä ja kilpailutuomareina. -pääkonsertissa esiinnyimme yhdessä ja päätöskappaleena Pentti soitti Finlandia hymnin minun seisoessa viressä asennossa. Muutenkin hänellä oli sotilaallisia ominaisuuksia, -olihan hän reservin kapteeni. Mieleen painuva oli myös hetki, kun eräänä vuonna Pentti televisiossa kävi vastaan ottamassa vuoden aikuisopiskelija palkinnon, -ansiona kielten opiskelu, oli opiskellut kymmentä kieltä. Yli 60:n vuoden ajan teimme yhteistyötä ja soittelimmeyhdessä. Periaatteissaan hän oli tarkka ja soittajana piri kiinni omista arvoistaan, kuului mielestäni niihin oikein soittaviin pelimanneihin. Pentti oli kanssani samaa mieltä siinä, että kappaletta ei tarvitse välttämättä soittaa pilkulleen niinkuin se on nuotinnettu, tai niinkuin sen joku toinen soittaa, vaan kappaletta saa parantaa mutta ei huonontaa. Toimintamme oli huumorilla höystettyä, josta seuraavassa pieni esimerkki. Satuimme samaan työpaikkaan Are Oy:lle 1965 ja siitä se alkoi. Vuosia myöhemmin Are rakensi uudet toimitilat Seppälään ja paikan nimi oli Arela. Oli isot harjannostajaiset, esiinnyimme Pentin kanssa huuliharpuin ja Pääesiintyjä oli Tapio Rautavaara. -Olimme Pentin kanssa mielestämme hyviä, eikä Tapsakaan huonosti laulanut. Pentille oli ominaista ottaa vastaan suuria haasteita ja myös selviytyä niistä. Varsinainen hevosen työ alkoi, kun Pentti meni käymään Pärnun suupilli- Festivaaleilla 1990 luvun alussa. Sieltä virikkeen saatuaan hän päätti ruveta järjestämään omia Suomem huuliharppufestivaaleja Lievestuoreella. Ja siitä alkoi kansainvälistyminen. Aluksi tapahtuma pieni, mutta vaatimaton, vaan kuitenkin kansainvälinen, -varsinkin Virolaisia oli paljon, myöhemmin myös Ruotsalaisia ja saksalaisia. Tapahtuman nimeksi tuli Liisan Höylät. Monet tietävät, että sana höylä on yksi huuliharpun lisänimi. Tämän muistaen, kun pentin 60 vuotispäivät oli tulossa, tein hänelle yllätyslahjaksi oman höylän, sain jostain vanhan puuhöylän, jonka fiksasin ja talttasin kupeeseen sopivan aukon johon istutin huuliharpun ja värjäsin höylän kultaisella spray-maalilla. Toiselle puolelle tuli kultasepän tekemä laatta. Tämän kultaisen höylän saatuaan Pentti oitis nimitti minut kylän parhaaksi Lotniekaksi. Pentti järjesti Liisan höylät 16 kertaa ja muille malliksi: majoitus ja lämmin ateria maksutta kaikille osallistujille ilman osallitumismaksua.

Erkki Vihinen